lauantai 25. huhtikuuta 2009

Maalaiselämää...

Olimme tänään tyttöjen kanssa mummin ja papan(minun vanhempien) luona käymässä,kun papalla oli nimpparit.Rainolla on vieläkin yli 38asteen kuume ja itselläni on kurkku kipee ja nuha,joten ei ole koirien kanssa päästy ulkoilemaan. Kyllä oli mukavaa käydä maalaismaisemassa vähän kävelemässä,kun ei ollut lasinsiruja yhtään vähän yli 1km lenkillä.
Koirat olivat ihan sekaisin maalaishajuista ja oli itsestäkin mukava haistella sitä puhdasta ilmaa...kun ei ole maalaistaloja kuitenkaan siinä matkan varrella,joten ei haissut lehmänlanta =)
Hajuja oli niin paljon,että tyttöjen korvat olivat aivan lukossa ja hihnassa ei ole kumpikaan moneen kuukauteen vetänyt noin paljon.
Harmittaa vaan kun en tajunnut ottaa kameraa mukaan että olisi saanut kuvia.
Mummin ja papan pihalla on mukava juosta kun on iso piha ja Serille piti tietenkin Demin hieman isotella,kun Seri-mammukka nautiskeli auringonpaisteessa. Ennalla taas tuttu piipitys ja nopea nenäkosketus ja äkkiää karkuun...Seri onkin niin pelottava että =P , no onhan se tietty kun Enna on Serin pään kokoinen niin tottakai se pelottaa.
Kotiin kun päästiin niin tytöt nukahtivat heti...niin se maalaiselämä on rankkaa tämmöisille taajama-alue koirille. =)
Pitää vielä lähteä niiden kanssa tuohon kentälle juoksemaan,kun en uskalla itse viel lähteä kunnolla kävelemään,ettei tämä nuha pahene tai tule mitään jälkitautia...kun on kuitenkin kyse myös kahdesta muusta hengestä...

tiistai 21. huhtikuuta 2009

Tytöt kentällä

Nyt onkin sitten parin viikon agility tauko jonka jälkeen siirrymme ulkokentälle. Sunnuntaina meitin tytöt oli ainakin ihan hukassa ilmeisesti hevonpaska oli kiinnostavampaa...
Katja alkaa tekemään molempien tyttöjen kanssa jotain pientä kivaa ja helppoa,että pysyy mielenkiinto yllä. Itse kun en oikein pysty liikkumaan,keppejä vaan oikeastaan pystyn enää tekemään ja kontakteja.
Mutta sitten kun saan kaksoset maailmaan ja haavan kuntoon,niin sitten alkaa todellinen koirien treenaaminen...nekin odottaa varmaan innoissaan että äiti pääsee niiden kanssa taas touhuamaan.
Ukko tulikin kotiin tänään puolilta päivin 38 asteen kuumeessa...ei yhtään kiva. Olivat viell lääkäris sanoneet ett pitäis nukkua erikseen ettei minuun tartu...

Kävin koiria juoksuttamassa tuossa meitin lähi kentällä...matkaa noin 200 metriä...
Oli kamerakin mukana että sain tytöistä kuvia...

...siskon jahtausta...
...Välillä toiste päin...
...Äiti huus jotain...

...Ennan tämän hetkinen lookki...
....pitäisi nyppiä loppuun,tai niin pitkälle kun jaksan ja trimmaaja saa ottaa loput...

...Demin piti välillä vahtia...

sunnuntai 12. huhtikuuta 2009

Demi 3-vuotta

Ei kyllä uskoisi että Demikin on jo 3vuotta... Onnea kaikille Ann's Adagion D-pentueelle.

...Tässä koko pentue,en kyllä tiedä kuka kukin on...
Eileen vasta muisteltiin,kun se ei silloin aluksi edes päässyt terassille omin avuin hyppämään vaan se piti pukata sinne.

...Tässä päätimme kuka on meidän Demi,pennuista arin...

...Demin ensi päivä kotona...
Vaikka Demi onkin todella omapäinen ja omaa oikean snautseri luonteen ja olen sen takia itkenyt monet itkut ja lyönnyt päätäni seinään,niin päivääkään en pois antaisi. Demi on minun elämäni koira,se on opettanut ja antanut minulle niin paljon tästä rodusta.
En voisi uskoa että tämä sama pentu oli arin pennuista... =)

...Kakkua odottaen...

..."kaunis" kakku...
Annelle suuret kiitokset tästä musta-hopeasta partanaamasta. Parempaa koiraa saa etsiä.
Demi on synnynnäinen agility koira jolla vauhti riittää borderterrierinkin tasolle,jos ei ole snautseripäivä joka neitosella tuppaa olemaan aika useasti.
Minusta on mahtavaa että ensimmäinen käppänä on oikea puupää,jolloin osasi varautua kaikkeen...tosin Ennahan on aivan eri puusta veistetty ja hyvä niin...

...kakku oli maistuvaa...
Tyttönen sai aamulla oman kaakun,kun taas Enna "joutui" tyytymään raakaruokaan...Ennasta on tullut ihan mahdoton ahmatti kun vaihdoimme oikeeseen raakaruokaan ja kuppi tyhjenee melkein yhtä nopeesti kuin Demillä ja kupit nuollaan TODELLA tarkkaan puhtaaksi (varmaan viel 5min sen jälkeen kun on ruoka kupista syöty).

...ja pakollinen synttäriposeeraus...

torstai 9. huhtikuuta 2009

Rokotukset kunnossa..

Nyt on sitten tytöt rokotettu. Ens vuonna Ennan rabies ja Demin saakin huilia kaksi vuotta ennen seuraavaa rokotusta =). Kävimme kävellen Ell luonna kun ei tästä ole kuin noin 1km matkaa,jos sitäkään. Ell ja hänen vastaanottoapulainen kehui kovasti Ennaa. Sanoivat ettei toi voi olla käppänä kun on VALKOINEN,siis oikeasti valkoinen kun yleensä ovat keltasii ja väittivät minun käyttäneen Ennaan valkaisuainetta..ja aina se jaksaa ihastella Demin lihaksia ja joka kerta sanoo sitä pojaksi,kun ei narttu voi kuulemma olla noin massiivinen. =)
Kysyin myös ett miksi Enna leikkiessään kun se meno yltyy mahdottomaksi urinanaksi ja murinaksi ja haukunnaksi niin rykäsee,ihan kuin selvittäisi kurkkuaan. Ell arveli ett sillä saattaa olla joku pieni ahtautuma risoissa,mutta ei lähtisi sitä leikkaamaan,jos sitä ei muulloin esiinny,eikä sitä esiinny...ja ehkä parempi ettei Ennakin räksytä kun Demi hoitaa sen puolen kyllä loistavasti.
Juuri kun tulimme ja olimme postilaatikolla kurvasi pihalle Vauhti-Raksun auto ja toi tyttösille ruokaa. Demi oli heti kuono kiinni laatikoissa,mutta Enna odotti että sain avattua laatikot ja tuli sitten vasta tutkimaan. Just ja just mahtuivat pöperöt lokerikkoon jonka olin niille varannut...

...Tämmösii siel sit oli...

tiistai 7. huhtikuuta 2009

BOT-Loimi

No niin,saimme viimein sen kauan odotetun Back-On-Track-loimen. Koeajolla ollaan ja ensimmäinen 4tunnin "kuuri" on takana. Demi ei ole moksiskaan takista,paitsi kun pitäisi nukkua. Menee niin alas takaanta,että vaatii totuttelua. Huomaa hyvin mihin tarkoitukseen loimi on tehty. Ennalle tilaan sitten kun se aloittaa kisauransa (joka saattaa olla lähempänä kuin kukaan uskoo ;D ).
...Yritä täs nyt sit nukkua...
...En kyll nyt tykkää yhtää...Pakastimeen tein äsken tilaa,että saan sinne mahtumaan sen 15kg raakaruokaa koirille. Torstaina mennään ennen lihojen tuloa hakemaan tytöille rokotukset. Demille rabies (Rabdomun) ja Ennalle 4-rokotus (Duramune 4).

Meitin Enna ei ole kyllä YHTÄÄN kääpiösnautseri. Meillä oli eileen pari isännän kaveria käymässä ja Ennahan oli kokoajan niiden kanssa.
..

...Rapsutuksia...


...HEI!!Ei saa lopettaa...
...Demi taas suhtautuu kylmästi vieraisiin,sen jälkeen kun on ne haukkunut ja moikannut. Demillä on aito snautserinluonne "Omat ihmiset ovat maailmani"

...Isin tyttö...

...Tässä on mukava kölliä...

sunnuntai 5. huhtikuuta 2009

Uusi lelu koirille ja isännälle

Nyt on kakku syöty ja hyvää oli...tai sitten vieraat olivat vain kohteliaita =)
Tämmöiset vaunut tuli torstaina meille...Valittiin minun lempivärin mukaan ja sointuu sopivasti minun uuteen kevät/kesä ulkoilutakkiini.

...Tämä on se isännän lelu...
Eileen meillä oli paljon vieraita ja kaksi lastakin. Demihän nyt vahti ja kyttäsi aluksi,mutta rauhottui sitten,mutta aina välillä murahteli niille etenkin jos oli jonkun sylissä.
Ihan hyvin meni,mutta sitten kun toinen oli lähdössä ja oli ulkovaatteet päällä niin Demi hermostui ja alkoi tökkimään kuonolla tätä lasta,eli sillä oli suu auki ja murisi ja ärisi,mutta ei purrut. Lapsikin vain nauroi,mutta minä lopetin koiran toi
minnan heti ja olikin sitten ihan kiltisti kun toinen oli lähdössä.
Eli Demi on epävarma lasten kanssa,mutta ei kuitenkaan käy päälle siis pure.

Lasten ääniin se reagoi tarkasti kuuntelemalla kiljuntaa ja pitääkin meillä aina vieraita muistuttaa...älkää korottako ääntä älkääkö juosko. Nämä olivat sen verran rauhallisia lapsia,ettei tarvinnut kuin kerran sanoa. Kummityttöni on kuitenkin niin monet kerrat meillä käynyt että tietää kyllä miten Demin kanssa toimitaan.

Sekin johtuu siitä että niin monta kertaa lapsi on Demin pienenä pelästyttänyt juoksemalla kohti ja huutamalla. Eikä Demi ole tottunut lapsiin...sekä sen kovasta halusta puolustaa reviiriään ja meitä sekä Ennaa.
Mutta nythän
sillä on totuttelut edessä ja eilinen antoi kyllä hyvän kuvan,että alkujärkytyksen jälkeen kaikki sujuu hyvin. Onhan oma kuitenkin aina oma ja se on läsnä joka ikinen päivä. En jaksa uskoa että tulee ongelmia omien kanssa.

Ennahan nyt aluksi pelkäs ja ihmetteli kun lapset halasivat sitä ja pussailivat(johtuu varmasti pitkälti Demi vahti reagtiosta),mutta nöyrästi antoi kaiken tehdä. Välillä se juoksi lapsien ääniä karkuun makuuhuoneeseen =) ja tuli sieltä vasta kun toinen lapsista oli lähtenyt ja metakan taso laskenut.

Koiratkin saivat uuden lelun eileen...Jopa Enna tykkäsi siitä todella paljon,vaikka ei pehmolelu ollutkaan.
...Ensin oli kivaa yksin.......sitten siskon kanssa...
...vaikka sisko onkin vahvempi...
...ja välillä pelottava kun murisee...
....loppujen lopuksi on silti kivempaa leikkiä kaksin...


perjantai 3. huhtikuuta 2009

Kakun leivontaa

Minä en ole ikinä pitänyt leipomisesta,joten pidän tätä kakkua suurena saavutuksena =). Huomenna vieraat saavat nauttia seuraavan näköistä maidotonta suklaakakkua.
Demi oli kilttinä tyttönä äitin pikku-apuri,eli toisin sanoen veti sikeitä keittiön matolla kun minä koristelin kakkua...

...Käppänä kakku tietty...

...Kuten kirjoitin,eikä mikään kaunotar,mutta minusta upea silti...

Karvajuna...

Anne oli tehnyt päätöksensä Ennan suhteen tässä jokunen viikko sitten...Enna lunastetaan kokonaan meille,eli Anne ei aio pennuttaa Ennaa ja tässä on yksi syy siihen.

...Kyllähän tuohon vielä kolmaskin mahtuisi =)...
...vahva on tyttöjen ystävyys...

torstai 2. huhtikuuta 2009

Sian munuaisia,raakaruokintaa,äänetöntä lenkkeilyä ja synttärit...

Kivasti on huhtikuu lähtenyt käyntiin. Tänään onkin emännän synttärit(lauantaina tarjoillaan kakku kahvit) sekä Sannan,Milon emännän synttärit. Hassu yhteensattuma että meillä on samana päivänä synttärit ja toiset koirat ovat samasta pentueesta =). Mutta se meistä tylsistä ihmisistä...

Laitoin eileen illalla likoomaan sian munuaiset ja tänään sitten soseutin ne sekoittimella...haju oli ihan kamala,mutta Demi tykkäs kun sai maistiaisen. Enna ei,tosin Ennalle ei ole viikkoon mikään kelvannut,paitsi raaka sianjauheliha. Taitaa olla valeraskaana pikkuinen. Todella leikkisä ollut muutenkin,vaikka on normaalistikin leikkisä niin kyllä nyt menee jo yli. Yölläkin käy yksin leikkimässä ja koko ajan jokin pehmolelu suussa. Taitaa sopivaa pentua etsiä...
Meillä ollaan siirtymässä BARF-ruokintaan eli raakaruokintaan tosin Yrjölänpuuron lisäksi,ettei olla ihan aitoja barffaajia ;)
En ymmärrä miksi en ole siirtynyt raakaruokaan aikaisemmin...Yrjölänpuuroa ollaan vuoden päivät syöty ja tulokset tulivat näkyviin ihan parissa kuukaudessa. Demiltä hävisi kaasupallo mahasta ja molempien uloste on "kaunista" jos nyt paskasta näin voi sanoa =)
Lihakset paistaa,erityisesti Demiltä joka on muutenkin ollut masiivinen aina...illalla juuri ukolleni naureskelin että on taitanut Demi aloittaa pikaluistelun reisistä päätellen. Vuodessa reisien lihasmassa on tuplaantunut ja mikä olennaisinta molemmat koirat ovat pirteitä ja terveitä ja nauttivat täysin rinnoin elämästään.
Ensimmäinen oikea raakaruokinta erä saadaan 9.4 kotiovelle tuotuna. Tilasin aika lastin (toivottavasti mahtuu pakastimeen) Vauhti-Raksusta. Tosin koska Demi on semmoinen ahne possu,niin luita ei oikein voi sille syöttää,muuta kuin kädestä...rouhetikutkin se yrittää niellä kokonaisena. Samoin meni silloin joskus 2cm pitkät ja 1,5cm leveät Hill's:in hammasnappulat kokonaisina.
Vähän reilun 15kg satsin tilasin,sikaa,kanaa,kalaa ja kasvisseoksia ja tulevat maksamaan n.40e,että aika edullista minun mielestäni. Sitten vielä hankkimaan c- ja b-vitaniimilisät Teräs-Rekun seuraksi,niin eiköhän me pärjätä. =)
Ikinä en olisi uskonut että joskus raakaruokintaa kokeilisin,mutta tosin kävi...mitä sitä ei rakkaittensa eteen tekisi.

...ja tämäkö muka 3-istuttava sohva...

Jotain hyötyä tästä sairaslomasta on ollut. Sain luettua jo melkein kokonaan ajatuksen kanssa "Tottelevainen koira kontaktikoulutus"-kirjan. Aloin tekemään koirien kanssa äänetöntä lenkkiä,jolloin joutuvat ottamaan enemmän kontakti minuun. Enna ei ainakaan vielä ekalla kerralla hoksannut jutun juonta vaan teki,koska Demi teki. Demi haki hyvin kontaktia koko lenkin ajan ja oli enemmän minun kun hajujen kanssa.
Ainoastaan risteyksissä käytin käskyjä "vasen tai oikea" että tietää kumpaan suuntaan mennään samoin kadun ylitystilanteessa käskyt "viereen,yli ja vapaa".
Edes koiran tullessa vastaan en käskenyt mitenkään,mutta äkkiää ne sen tajusivat ja tulivat itsekseen viereen ottaen katsekontaktin minuun ja tietenkin friteerattuja muikkuja palkkioksi kun tekivät oikein ja kehut.
Olen muutenkin tehnyt kovan työn tuon luupään kanssa jotta saan sen menemään koirien ohi rähjäämättä. Monet kerrat olen saanut paukuttaa päätäni seinää ja itkuu tihrustanut,mutta nyt olemme jo vahvasti voiton puolella. Enää ei rähjätä...urinaa saattaa kuulua ja jos toinen koira rähjää saattaa Demin sanoa takaisin,mutta tämäkin vain yleensä silloin kun pääsevät yllättämään meidät.

...Väsyneet lenkkeilijät...
Eileen aloitin tyhjän vauvan makuupussin kantelun ja kovasti koiria kiinnosti mitä minulla oli sylissä.Molemmilla meinasi hännät lähtä irti kun huiskuttivat niin kovasti,kertaakaan ei ollut mitään mustasukkaisuutta tai vihaista huomiota koirien suunnalta,josta olen todella ylpeä. Olin aivan varma että Demi alkaa riekkumaan kun lepertelin "vauvalle",mutta mitä vielä istui kiltisti edessäni ja nuuskutti niin kovaa että koko kylä varmaan kuuli sen nuuskutuksen =). Sitten kun laitoin "vauvan" sänkyyn,niin kulki nokka pystyssä kovasti nuuskuttaen pinnasänkyyn. Kanniskelin "vauvaa" noin 10min ja tänään jatketaan,kunhan saadaan ensin siivottua.
Juuri tuli ilmoitus Matkahuollosta että kaksostenrattaat ovat saapuneet sinne,niin saan totutettua koirat kävelemään vaunujen kanssa ennen kuin kaksoset tulee. Pääsen sitten taas vähän helpommalla,kun osaavat sen valmiiksi...en usko että Demin kanssa tulee olemaan mitään ongelmia,mutta toi arkajalka rinsessahauva voikin olla jo sitten aivan toinen juttu.