sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Uimassa partojen ja yhden tapin kanssa

Lähdimme Johannan ja Peetun kanssa perjantaina ajelemaan kohti Hyvinkään koirauimalaa,jonne meille oli varattu aika 15.00.
Sanna ja partaset olivat jo saapuneet paikalle kun Johannan kanssa tulimme uimalan pihalle,jonne oli todella helppo ajaa.
Kylläpä oli Milo iso Ennaan verrattuna,olisi ihan hyvin voinut luovuttaa geenien jako tilaisuudessa Ennalle muutaman korkeus-geenin. Nyt näin sitten Kamun livenä,kyllä se oli kova ääninen,tai sanotaan että Demillä oli kimeämpi ja korkeampi ääni,mutta Kamu kyllä piti enemmän ääntä ja se luonne ja se pää <3 ihan kun olisi ollut Demin veli,niin samanlainen...isommalla päällä. Kyllhän nää tuittupäät hieman kokeili purista toisille ja haukkua,mutta isommilta kahnauksilta vältyttiin,Kamu ei oikein ymmärtänyt että Demi oli narttu,tai sitten ne luonteet vaan kohtasivat.
Mutta nää valkoiset,kumpikaan ei kertaakaan haukkunut,olivat vaan nöyrää koiraa. Hämmästyttävää kuin saman tyyliset koirat meillä voi ollakkaan...ja saman näköiset :D
Altaalle päästiin loppujen lopuksi ja liivit laitettiin päälle,kumpikaan akoista ei tykän yhtää liiveistä saati sitten vedestä,joka oli kummaa koska järvessä Demi tykkää uida,no joo onhan toi kyllä niin eri tilanne. Käppänät kyräilivät ja juoksivat uittajaa karkuun. Peetu oli ainoa joka oikeesti nautti vedestä,oikea norppa-koira.
Selvästi meno rauhottui kun otettiin lopuksi liivit pois. Kaikilla partaisilla taisi mennä ihan kivasti ilman...Kamu nyt häsläs jotain omaa nuoruuden innolla,mutta kuitenkin.
Uittaja katseli Ennan jalkaa,kun kerroin siitä ja mie katselin sitä ja se toimii samalla tavalla kuin muut jalat,jes!!
Uittaja-täti kysyi myös että Enna taitaa olla vielä nuori koira kun Enna kasteli hänet pahemmin kuin muut kun räpiköi,varoitin kyllä ettei se osaa uida ja yleensä hakkaa niit etutassujaan siin pinnalla...hämmästys oli suuri kun sanoin että kyllä se on jo 3-vuotias ja toisen valkoisen,Milon,sisko...Sanoi vielä Ennalle että kyllä sie oot suloinen pikkuinen...ja mitä sitä kieltämään,aivan hurmaava ja ihana koira vaikka ei ollenkaan snautserimainen <3

Varmasti vien koirat sinne vielä uudestaan ja Johannalle sekä Peetulle kiitos kyydistä ja seurasta. Kiva huomata että meitin ärri-murri hyväksyy myös "vääränrotuiset ja kurttunaamaiset" tai ainakin Peetun. Eikä sen Mollyn kanssakaan ollut seuraavana päivänä ongelmia,kuhan varotaan samoja pissejä...

Ens viikonloppuna onkin ne Janakkalan kisat...Kiva nähdä taas Miloa ja Sannaa ja sisarukset starttaa peräkkäin kaiken lisäksi,Enna numerolla 2 ja Milo 3,toivotaan että maalissa on sama asetelma myös ;)
...Kuvia uinneista...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti